Paavo Arhinmäki korostaa kansainvälisiä sopimuksia presidentin edistäessä naisten asemaa ulkopolitiikassa. Eva Biaudet uskoo avoimeen vuorovaikutukseen ja esimerkkien voimaan.
Sari Essayah puolestaan luottaa kahdenvälisiin suhteisiin kasvavien talouksien maissa.
Arhinmäki, Biaudet ja Essayah vastasivat Vasemmistonaisten kysymyksiin. Ne liittyivät presidentin tehtäviin, joilla voidaan parantaa naisten asemaa ja ihmisoikeuksia globaalisti.
Ehdokkaiden näkemyksiä pyydettiin mm. Etelä-Afrikan ihmisoikeustilanteeseen kuten homojen asemaan, rauhanturvakohteiden naisten asemaan, mm. bordelleihin niissä, Afrikan sarven tilanteen vaikutuksista naisiin, mm. raiskauksiin ja USA:n joidenkin presidenttinettiehdokkaiden abortin ja perhesuunnittelun vastaisuudesta. Haavisto, Lipponen, Niinistö, Soini ja Väyrynen eivät vastanneet esitettyihin kysymyksiin.
Paavo Arhimäki ottaisi presidenttinä aktiiviseen käyttöön Suomen ensimmäisen ihmisoikeustoimintaohjelman, jota parhaillaan viimeistellään. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvo nähdään osana ihmisoikeuksien toteutumista.
– YK:n naisten oikeuksien sopimus CEDAW on erittäin tärkeä väline naisten aseman parantamisessa kansainvälisesti. Samoin YK:n päätöslauselma 1325, jonka päätavoitteena on vahvistaa monin tavoin naisten päätösvaltaa konfliktitilanteissa.
Arhimäki haluaa kiinnittää huomiota myös YK:n valvontaan kriisialueilla.
– Ei riitä, että on olemassa hyvät säännöt, ellei kukaan valvo niitä.
Arhinmäen mielestä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kuuluu keskeisesti seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien tunnustaminen osana ihmisoikeuksia.
– YK:n väestöohjelma UNFPA:ta pitääkin siksi tukea voimakkaasti, huolimatta siitä, mitä Yhdysvaltojen tuleva presidentti on mieltä.
Eva Biaudet pitäisi Suomen presidenttinä ihmisoikeuksien esille tuomista yhtenä tärkeimmistä tehtävistään sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
– Kansainvälisillä forumeilla ja kahdenkeskisissä tapaamisissa on saatava suunsa auki ja uskallettava nostaa myös ikävät ja vaietut asiat pöydälle. Naisten ihmisoikeuksien toteutuminen on kiinni erittäin paljon myös perinteistä, perhearvoista ja ihmisoikeuksien yleisestä kunnioittamisesta.
Biaudetin mielestä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat olla hyvänä esimerkkinä monelle kriisin- hallintaoperaatioihin osallistuvalle maalle.
– Ruotsilla ja Suomella toimii esimerkiksi monessa rauhanturvaoperaatiossa tasa-arvoasiantuntija, jonka yhtenä tehtävänä on varmistaa, että kriisialueen naisten huolet ja tarpeet otetaan huomioon. Suomalaisilla rauhanturvaajilla on erittäin tiukat säännöt ja ehdoton nollatoleranssi liittyen bordelleihin ja kaikkeen kriisialueen väestön riistoon.
Biaudet toivoo henkilökohtaisesti, että presidentti Obama jatkaa USA:n presidentti.
– Bush nuoremman aikana olin itse mukana YK:ssa neuvottelemasta Lasten oikeuksien sopimuksesta, jolloin Yhdysvallat pitivät päätöslauselmaprosessia pysähdyksissä piiloutuen Vatikaanin, Saudi-Arabian, Pakistanin ja Somalian taakse vastustaessaan tyttöjen seksuaalioikeuksia. Olen kuitenkin toisaalta tehnyt hyvin hedelmällistä yhteistyötä myös Bushin hallinnon aikana ihmiskaupanvastaisessa työssä.
Sari Essayah korostaa, että naisten rauhan ja turvallisuuden loukkaukset konfliktitilanteissa ovat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 vastaisia.
– Asiasta avoimesti puhuminenkaan ei ole itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi monissa Afrikan ja Lähi-idän maissa naisiin kohdistuva väkivalta on häpeällinen tabu.
Yhdysvaltain tulevan presidentin mahdolliseen abortin ja perhesuunnittelun vastustamiseen Essayahilla on selvä kanta.
– Suvereenit ja demokraattiset valtiot hoitavat kuitenkin itse sisäpolitiikkaansa, eikä siihen puuttuminen Suomessakaan ole tasavallan presidentin tehtävä.
Lue Paavo Arhinmäen vastaukset.
Lue Eva Biaudetin vastaukset.
Lue Sari Essayahin vastaukset.











