1. Millaista ihmisoikeuspolitiikkaa Suomen presidenttinä ajaisitte muun muassa suhteessa Etelä-Afrikan naisten tilanteeseen? Maan perutuslaki on ihmisoikeuksiltaan yksi maailman edistyksellisimmistä. Käytäntö on kuitenkin kaukana siitä. Viime vuonna nuori homoseksuaalinen nainen, gay-aktiivi Nozolo Nogwaza kivitettiin pahoinpitelyn ja ns. korjaavan raiskaamisen (miehet uskovat naisen ”parantuvan” tämän raiskauksen ansiosta heteroseksuaaliksi) jälkeen kuoliaaksi. Etelä-Afrikassa raiskataan vuosittain noin puoli miljoonaa naista.
Presidentti voi ulkopolitiikan johtajana määrätietoisesti ajaa naisten aseman parantamista eri puolilla maailmaa. Suomen tulee laajemminkin ulkopolitiikassaan ajaa ihmisoikeuksien parantamista, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiokehitystä. Näissä suhteissa monissa maissa on paljon tehtävää. Kansainvälisen politiikan valtasuhteet ovat murroksessa nousevien BRICS-maiden talouksien, joihin Etelä-Afrikkakin kuuluu, vaikutusvallan kasvaessa. Suomen tulee kehittää määrätietoisesti kahdenvälisiä suhteita erityisesti näihin kasvaviin talouksiin ja siinä presidentillä on keskeinen rooli ja vaikuttamisen paikka. Ihmisoikeuksista ei pidä ulkopolitiikassakaan tinkiä esimerkiksi taloudellisten etujen vuoksi. Kuolemanrangaistukset ja väkivalta ovat tietenkin kaikissa olosuhteissa tuomittavia.
2. Mitä olette valmis presidenttinä tekemään, jotta suomalaiset YK- ja muut sotilaat eivät syyllisty naisten riistoon rauhanturvakohteissa? Kun esimerkiksi YK:n alaiset rauhanturvajoukot siirtyvät palvelemaan kriisialueille, rauhanturvajoukkojen miehille on joskus YK:n hiljaisella hyväksynnällä järjestetty bordellipalvelut. Näitä bordellipalveluita antavat lähialueiden köyhät tai muualta kuljetetut naiset, jotka on joko pakotettu tähän tai he ovat taloudellisen kurjuuden takia joutuneet näihin tehtäviin. Hiljattain kävi myös ilmi, että Afganistanissa YK-joukkoja palvelleet keittiötyöläiset ovat olleet käytännössä orjatyössä.
Suomella on mahdollisen YK:n vaihtuvan turvallisuusneuvostojäsenyyden myötä vuosina 2012 - 2014 erinomainen tilaisuus nostaa kansainvälisen politiikan asialistalle räikeitä epäkohtia, kuten naisten asema konflikteissa. Suomalaiset tai muutkaan sotilaat eivät saa syyllistyä naisten riistoon missään olosuhteissa kotona eivätkä ulkomailla. Naisten rauhan ja turvallisuuden loukkaukset ovat myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 vastaisia. Vuonna 2000 hyväksytty päätöslauselma koskee nimenomaan naisten asemaa konflikteissa. Naisille on taattava tasavertainen mahdollisuus osallistua rauhantyöhön sen kaikissa eri muodoissa. Presidenttinä jatkaisin edeltäjäni aktiivista kansainvälistä toimintaa naisten aseman parantamiseksi erityisesti YK:ssa, jonka tulee olla monenkeskisen järjestelmän ja yhteistyön kivijalka.
3. Miten olette presidenttinä kansainvälisesti valmis toimimaan somalialaisten naisten aseman turvaamiseksi Afrikan sarven nälkäkriisissä ja sen mahdollisesti lauettua? Mitä olette valmis tekemään kv. ympäristökysymyksissä, jotta Afrikan sarven alueet eivät joudu kärsimään ekologisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta? Somalian naisten tilannetta kuvataan yhdeksi pahimmista maailmassa. Mitä aiotte tehdä, jotta naisten raiskaaminen ja ruoasta ja vallasta syrjäyttäminen saadaan loppumaan? Naisten pahoinpitelyt ja raiskaamiset on sivuutettu kysymys, kun on kysymys nälästä, mutta todellisuudessa se on yhtä suuri ongelma.
Suomen presidentti, etenkin naispresidentti, voi esimerkillään ja puheillaan tuoda esiin naisten aseman tärkeyttä kansainvälisesti. Suomen kehitysyhteistyön keskeinen tavoite myös Somaliassa on naisten aseman parantaminen. Asiasta avoimesti puhuminenkaan ei ole itsestäänselvyys, vaan edistysaskel, sillä esimerkiksi monissa Afrikan ja Lähi-idän maissa naisiin kohdistuva väkivalta on häpeällinen tabu. Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi on tehtävä työtä laaja-alaisesti ja huomioitava mm. koulutuksen, politiikan, median ja kulttuurin roolit. Pysyvä muutos ei kuitenkaan ole mahdollista vain ulkopuolisen painostuksen seurauksena, vaan tarvitaan myös paikallisten miesten ja naisten asenne- ja arvomuutosta sekä tahtoa toimia ihmisarvoa kunnioittavasti.
4. Mitä ajattelette Suomen Yhdysvaltain-suhteista, jos republikaanien Mitt Romneystä tulee USA:n seuraava presidentti? Hän on ottanut tiukan kielteisen linjan naisten aborttioikeuteen. Hän on ryhtynyt vastustamaan aborttioikeutta jopa tilanteissa, joissa raskaus on odottaville naisille terveydellisesti vaarallinen. Romney haluaa ajaa alas myös arvostetun perhesuunnittelujärjestelmän. Eräiden republikaaniedustajien vaalipolitikointi on ollut lisäksi avoimen rasistista.
Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat jo pitkään olleet hyvät riippumatta siitä, onko maassa ollut demokraatti- tai republikaanipresidentti. On selvää, että suhteet Yhdysvaltoihin ovat myös jatkossa Suomelle tärkeät. Yhteistyötä käydään monella eri osa-alueella ja monista asiakysymyksistä vallitsee konsensus. Suvereenit ja demokraattiset valtiot hoitavat kuitenkin itse sisäpolitiikkaansa, eikä siihen puuttuminen Suomessakaan ole tasavallan presidentin tehtävä eikä myös vaaliehdokkaiden arvostelu.
Takaisin kyselyn etusivulle.
Share Link: 
