– Usein sanotaan, että hoitotyö on intohimotyötä ja sillä yritetään perustella huonot työolot ja aivan liian matala palkkataso. Ei kukaan kuitenkaan jaksa jatkuvaa painetta, uupumisen riskiä tai muuten kyseenalaisia työoloja, vaikka kuinka kyseessä olisi intohimo. En siis ihmettele, että hoitajat hakeutuvat muihin töihin, toteaa lähihoitaja, vasemmistonaisten hallituksen jäsen Hanna Jokinen.
Haaste pitää sosiaali- ja terveydenhuolto houkuttelevana ja pitovoimaisena alana puhututtaa, mutta ratkaisuja haetaan jatkuvasti vääristä paikoista, vaikka alan rakenteelliset ongelmat tulisi korjata ensin.
– Vain lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työhönsä sekä korjaamalla rakenteelliset, alaa vuosikausia painaneet ongelmat, voidaan henkilökunta pitää alalla, sanoo lääketieteen kandidaatti Outi Einistö vasemmistonaisten hallituksesta.
Kiitos ei ole riittävä palkkio tehdystä työstä
Koronan aiheuttama kriisitilanne on tehnyt terveydenhuollon henkilöstöön liittyvät haasteet näkyviksi. Samalla kuitenkin monessa kunnassa on vuoroin suunniteltu terveydenhuollon henkilöstön lomautuksia ja vuoroin hoitajien lomia on peruttu valmiuslain turvin, jotta henkilöstömitoituksia on saatu kohennettua.
Tällä hetkellä hoitoalan ymmärrettävänä huolena on se, että mahdollisella valmiuslain käyttöönotolla tullaan puuttumaan sellaisiin epäkohtiin, jotka eivät liity itse koronakriisiin, vaan ovat syntyneet jo kauan ennen kriisiä.
Joissain kunnissa on lähdetty politikoimaan esittämällä hoitajien lomautuksia tunniksi päivässä, jolloin työntekijä ei saisi lomautuskorvauksia. Säästökeinona on ehdoteltu myös palkan alennuksia ja palkankorotusten viivästyttämistä.
– Tällainen lyhytnäköinen työnantajapolitiikka rapauttaa entisestään julkisen terveydenhuollon kestävyyttä ja luo työntekijöille painetta vaihtaa alaa, kansanedustaja, vasemmistonaisten puhenainen Veronika Honkasalo sanoo.
– Valmiuslaki on ja sen tulee olla viimesijainen keino ja sen käyttöönottoon liittyvä perusoikeus- ja välttämättömyyspunninta tulee tehdä erittäin huolellisesti. Se ei saa olla keino paikata työnantajapolitiikasta itsestään johtuvaa henkilöstövajetta, Honkasalo jatkaa.
Jouluun ja muihin pyhiin varautuminen riittävällä tasolla vaatisi lisää resursseja. Monin paikoin vuoden sijaisbudjetti on tässä vaiheessa vuotta jo ylittynyt ja työnantajatahot vaativat tiukkaa talouskuria. Mikäli ei ole aivan pakko, ei esimerkiksi sairastuneen hoitajan tilalle edes yritetä palkata ketään.
– Hoitohenkilökunnan jaksamisen tukemiseksi, työnantaja voisi tarjota esimerkiksi suuremmat korvaukset ylitöistä tai muita etuja jatkuvasta joustamisesta. Useat maat ovat muistaneet hoitajiaan esimerkiksi erillisellä korona-korvauksella. Suomi ei näihin maihin kuulu, Jokinen sanoo.